Ihana kuntoilun töytteinen päivä. Aamulla oli ihan jo jotenki niin eri fiiliksetki. Voi että mä toivon et tää kestäis nyt vähän pidempään ku mun innostukset yleensä,  toivon niin paljon! Että tästä sais elämäntavan. Samoin ku terveellisestä syömisestäkin. Laihdutettu on jo niin monta kertaa, nyt mä en halua olla laiha vaan hyväkuntoinen ja terve!
No siihen päivään siis. Aamulla suutuin kamalasti ku painoa oli parisataa grammaa eilistä enemmän eikä muutenkaan ollu mitenkään mukava olo, kun vatsa oli jumissa. Vedin sit tuolla sateessa kunnon hikisen kävelylenkin ja takas kotiin, vaa'alle. Joo, huijaustahan se on, tiedän, mutta sen parisataa grammaa sain pois ja tuli hyvä mieli. Kun mä oon vähän semmonen ihminen, että jos aamu on pilalla, ni millään ei oo mitään väliä.
Mul on joku asennevamma juoksemiseen. Saatan pelata tunnin rajua squashia lähes keskeytyksettä (siinä siis juostaan koko ajan), mutta jos lenkillä yritän juoksuaskelia ottaa niin väsähdän ihan hetkessä. Henki ei kulje eikä mikään onnistu mukamas. Kaikkeni yritän ajatella, että tää on mukavaa, mun ei oo pakko ja niin ees päin. Mut ei toimi.
Kävin Riinan kaa salilla. Treenasin pitkästä aikaa ihan kunnolla, ja viihdyin kyllä. Mietin et jos Annikan sais sinne Finnbodyyn mun mukaan, se tekis sille itelleen hyvää ja mein sisarussuhteelle ja.  Pitäis vaan pyytää äiti maksamaan. Ei nimittäin oo penniäkään siihen hommaan. Siinä tulee taas vaan vastaan nää paskat jäsenyys- sun muut hommat, kun vuoden sopimuksella sais salin käytännössä puoleen hintaan. Mut saa nähdä nyt.
Ilmottauduttiin irkkutanssiin Saanan kans. Mehän on puhuttu siitä jo vuoden päivät, mutta aina on ootettu et jos sit ku ollaan paremmassa kunnossa ni jaksaakin paremmin. Mut joo, nyt sai riittää, ekat kerrat varmaan menee ihan piipussa, mutta siinähän se kunto sit nousee. Tosin se vetäjä on kuvasta päätellen joku mein ikänen lissu, että sinnehän pompin sit läskeineni. Näyttää varmaan todella esteettiseltä, mutta ei mahda mitään-tärkeintä on että mulla on  hyvä olo.
Kumma juttu, että tipattomuus vaikuttaa tälleenki. On niin paljon energiaa, kun ei mee kahta päivää siihen juomiseen ja krapulaan. Tekis mieli melkein lopettaa kokonaan.
Mutta joo, nyt kutsuu unimaailma.