Hehei mikä aamu! Mahduin yksiin vanhoihin farkkuihin niin että hulahti! Tai no ei hulahtanu, piti änkeä aika kauan, mutta samapa tuo, mahduin silti. Mitat on muuttuneet kohtalaisesti:
Paino 87,7 kg (-5,2 kg)
Painoindeksi 32,2 (-1,8)
Lantio 101 (-9 cm)
Reisi 52 (-7 cm)
Vyötärö 80 (-7 cm)
maanantai, 9. heinäkuu 2007
Fyysinen työ laihduttaa enemmän
perjantai, 13. huhtikuu 2007
Avoero aiheuttaa laihtumista
No niin. Kerrotaanpa nyt ihan aluks että tää laihtuminen on menny vähän miten sattuu. Eli siis paino on tässä välissä kävässyt jopa tuolla 95 kilossa.
Paino 90,5 kg (-2,4 kg)
Painoindeksi 33,2 (-0,8)
Lantio 103 (-7 cm)
Reisi 54 (-5 cm)
Vyötärö 82 (-5 cm)
Nyt alkaa taas helpottaa. Kohta sitä saattais päästä jopa 80-luvulle, jossa oonki käyny viimeks joskus pikkusen vajaa kolme vuotta sitte.
Mä oon eronnu. Halutaan molemmat vielä olla yksin ja elää yksin, et oikeesti parempi näin. Ihan niinku se ei sattuis, tottakai sattuu, mutta Kasevan sanoin 'kuitenkin taas aikanaan omat jalkani mua kannattaa'. Eron myötä on ollu joku ihme syömättömyyskausikin. Kai sitä alitajuntasesti tahtoo, et ois hoikka, ettei jää vanhakspiiaks :D Mut joo, katotaan viikon päästä et kuinka sitä käy :)
Paino 90,5 kg (-2,4 kg)
Painoindeksi 33,2 (-0,8)
Lantio 103 (-7 cm)
Reisi 54 (-5 cm)
Vyötärö 82 (-5 cm)
Nyt alkaa taas helpottaa. Kohta sitä saattais päästä jopa 80-luvulle, jossa oonki käyny viimeks joskus pikkusen vajaa kolme vuotta sitte.
Mä oon eronnu. Halutaan molemmat vielä olla yksin ja elää yksin, et oikeesti parempi näin. Ihan niinku se ei sattuis, tottakai sattuu, mutta Kasevan sanoin 'kuitenkin taas aikanaan omat jalkani mua kannattaa'. Eron myötä on ollu joku ihme syömättömyyskausikin. Kai sitä alitajuntasesti tahtoo, et ois hoikka, ettei jää vanhakspiiaks :D Mut joo, katotaan viikon päästä et kuinka sitä käy :)
perjantai, 16. helmikuu 2007
Bäk!
Hui kun tässä on taas vierähtäny aikaa...Mut joo, en mä ihan oo ratkennu täysin, oon yrittäny kattoa mitä syön ja oon käyny tanssitunneilla, muu liikunta taas on jääny vähän vähemmälle. Olin viikkoja käymättä vaa'alla. Aattelin et se auttais jotain, mut paskat. Mut hei, nyt on yks hyvä syy laihduttaa lisää! Lähetään keväällä Espanjaan, niin olishan se ihan kiva jos sitä olis pikkusen pienempi...Nyt on siinä vaiheessa, että viikon ku rellestää ja mussuttaa mitä sattuu, ni siinä on menny koko tulos. No, eipä sitä vielä ihan kamalasti oo, mutta kumminkin.
Mut joo, jotain mä oon elämässäni saanu aikaan, mä sain suoritettua tässä jaksossa jopa seitsemän kurssia! Ja mä oon niin ylpeä itestäni, niin ylpeä...Jos sais sen hatunkin vielä joskus. Mutta joo, opiskelut kutsuu, eli mittoihin:
Paino 91,6 kg (-1,3 kg)
Painoindeksi 33,6 (-0,5)
Lantio 108 (-2 cm)
Reisi 58 (-1 cm)
Vyötärö 85 (-2 cm)
Joo, ei mitään luksustuloksia, mutta tuloksia kuitenkin :D
Mut joo, jotain mä oon elämässäni saanu aikaan, mä sain suoritettua tässä jaksossa jopa seitsemän kurssia! Ja mä oon niin ylpeä itestäni, niin ylpeä...Jos sais sen hatunkin vielä joskus. Mutta joo, opiskelut kutsuu, eli mittoihin:
Paino 91,6 kg (-1,3 kg)
Painoindeksi 33,6 (-0,5)
Lantio 108 (-2 cm)
Reisi 58 (-1 cm)
Vyötärö 85 (-2 cm)
Joo, ei mitään luksustuloksia, mutta tuloksia kuitenkin :D
keskiviikko, 10. tammikuu 2007
Aargh
Helvettiin tupakoinnin lopettaminen! Viikon aikana syöny -1000kcal kulutuksesta, liikkunu 1000 kcal edestä ja paino ei vaan laske!
maanantai, 8. tammikuu 2007
Lupauksien lunastuksen aika
Ihana kuntoilun töytteinen päivä. Aamulla oli ihan jo jotenki niin eri fiiliksetki. Voi että mä toivon et tää kestäis nyt vähän pidempään ku mun innostukset yleensä, toivon niin paljon! Että tästä sais elämäntavan. Samoin ku terveellisestä syömisestäkin. Laihdutettu on jo niin monta kertaa, nyt mä en halua olla laiha vaan hyväkuntoinen ja terve!
No siihen päivään siis. Aamulla suutuin kamalasti ku painoa oli parisataa grammaa eilistä enemmän eikä muutenkaan ollu mitenkään mukava olo, kun vatsa oli jumissa. Vedin sit tuolla sateessa kunnon hikisen kävelylenkin ja takas kotiin, vaa'alle. Joo, huijaustahan se on, tiedän, mutta sen parisataa grammaa sain pois ja tuli hyvä mieli. Kun mä oon vähän semmonen ihminen, että jos aamu on pilalla, ni millään ei oo mitään väliä.
Mul on joku asennevamma juoksemiseen. Saatan pelata tunnin rajua squashia lähes keskeytyksettä (siinä siis juostaan koko ajan), mutta jos lenkillä yritän juoksuaskelia ottaa niin väsähdän ihan hetkessä. Henki ei kulje eikä mikään onnistu mukamas. Kaikkeni yritän ajatella, että tää on mukavaa, mun ei oo pakko ja niin ees päin. Mut ei toimi.
Kävin Riinan kaa salilla. Treenasin pitkästä aikaa ihan kunnolla, ja viihdyin kyllä. Mietin et jos Annikan sais sinne Finnbodyyn mun mukaan, se tekis sille itelleen hyvää ja mein sisarussuhteelle ja. Pitäis vaan pyytää äiti maksamaan. Ei nimittäin oo penniäkään siihen hommaan. Siinä tulee taas vaan vastaan nää paskat jäsenyys- sun muut hommat, kun vuoden sopimuksella sais salin käytännössä puoleen hintaan. Mut saa nähdä nyt.
Ilmottauduttiin irkkutanssiin Saanan kans. Mehän on puhuttu siitä jo vuoden päivät, mutta aina on ootettu et jos sit ku ollaan paremmassa kunnossa ni jaksaakin paremmin. Mut joo, nyt sai riittää, ekat kerrat varmaan menee ihan piipussa, mutta siinähän se kunto sit nousee. Tosin se vetäjä on kuvasta päätellen joku mein ikänen lissu, että sinnehän pompin sit läskeineni. Näyttää varmaan todella esteettiseltä, mutta ei mahda mitään-tärkeintä on että mulla on hyvä olo.
Kumma juttu, että tipattomuus vaikuttaa tälleenki. On niin paljon energiaa, kun ei mee kahta päivää siihen juomiseen ja krapulaan. Tekis mieli melkein lopettaa kokonaan.
Mutta joo, nyt kutsuu unimaailma.
No siihen päivään siis. Aamulla suutuin kamalasti ku painoa oli parisataa grammaa eilistä enemmän eikä muutenkaan ollu mitenkään mukava olo, kun vatsa oli jumissa. Vedin sit tuolla sateessa kunnon hikisen kävelylenkin ja takas kotiin, vaa'alle. Joo, huijaustahan se on, tiedän, mutta sen parisataa grammaa sain pois ja tuli hyvä mieli. Kun mä oon vähän semmonen ihminen, että jos aamu on pilalla, ni millään ei oo mitään väliä.
Mul on joku asennevamma juoksemiseen. Saatan pelata tunnin rajua squashia lähes keskeytyksettä (siinä siis juostaan koko ajan), mutta jos lenkillä yritän juoksuaskelia ottaa niin väsähdän ihan hetkessä. Henki ei kulje eikä mikään onnistu mukamas. Kaikkeni yritän ajatella, että tää on mukavaa, mun ei oo pakko ja niin ees päin. Mut ei toimi.
Kävin Riinan kaa salilla. Treenasin pitkästä aikaa ihan kunnolla, ja viihdyin kyllä. Mietin et jos Annikan sais sinne Finnbodyyn mun mukaan, se tekis sille itelleen hyvää ja mein sisarussuhteelle ja. Pitäis vaan pyytää äiti maksamaan. Ei nimittäin oo penniäkään siihen hommaan. Siinä tulee taas vaan vastaan nää paskat jäsenyys- sun muut hommat, kun vuoden sopimuksella sais salin käytännössä puoleen hintaan. Mut saa nähdä nyt.
Ilmottauduttiin irkkutanssiin Saanan kans. Mehän on puhuttu siitä jo vuoden päivät, mutta aina on ootettu et jos sit ku ollaan paremmassa kunnossa ni jaksaakin paremmin. Mut joo, nyt sai riittää, ekat kerrat varmaan menee ihan piipussa, mutta siinähän se kunto sit nousee. Tosin se vetäjä on kuvasta päätellen joku mein ikänen lissu, että sinnehän pompin sit läskeineni. Näyttää varmaan todella esteettiseltä, mutta ei mahda mitään-tärkeintä on että mulla on hyvä olo.
Kumma juttu, että tipattomuus vaikuttaa tälleenki. On niin paljon energiaa, kun ei mee kahta päivää siihen juomiseen ja krapulaan. Tekis mieli melkein lopettaa kokonaan.
Mutta joo, nyt kutsuu unimaailma.
